Lyöjäkuninkuuden kohtalo

Eipä ole kovin paljon epäselvyyttä etenijäkuninkaasta eikä kärkilyöntitilaston voittajasta. Sami Haapakosken etenijäkuninkuutta ei uhkaa enää kukaan, eikä myöskään Henri Puputtia voi kukaan enää tavoittaa kärkilyönneissä. Puputti kärkkyy myös etenijätilaston kakkostilaa, joten herrojen menestys henkilökohtaisissa tilastoissa on taattu tänäkin kesänä.

Lyöjäkuninkuudesta tulee vielä kunnon taisto. Kuninkuus on kolmen kauppa: Janne Mäkelä, Roope Korhonen ja JP Vainionpää. Muut tulevat sen verran kaukana, etteivät enää voi saada tätä kolmikkoa kiinni.

Kuka lyöjäkuninkuuden sitten tulee viemään? Kaikilla näistä ehdokkaista on kolme ottelua jäljellä. Mäkelällä ja Vainionpäällä on jokeriroolistaan johtuen hienoinen etu, mutta Sotkamonkin peli perustuu siihen, että Roope Korhosella pitäisi olla lyömään tullessaan pöytä katettuna. Tällä hetkellä Mäkelällä on 88 lyötyä juoksua, Korhosella 85 ja Vainionpäällä 83. Vainionpää on ollut hurjassa vedossa viimeisen kuukauden aikana, joten sinänsä ei ole mahdotonta, että kuninkuus menisi Seinäjoellekin, mutta se vaatisi Vainionpään ottelukohtaisen juoksumäärän pysymistä viidessä juoksussa. Tähän en valitettavasti jäljellä olevien otteluiden perustella usko.

Lyöjäkuninkuus tullaan ratkaisemaan Mäkelän ja Korhosen välillä. Paljon ratkeaa jo Sotkamon ja Vimpelin kohtaamisessa. Mikäli Sotkamo pystyy pitämään Mäkelän nollilla, ja Korhonen lyö pari kolme juoksua, niin pari on tasoissa. Kummankin joukkueella on tämän kohtaamisen jälkeen samantyyppinen otteluohjelma: Sotkamo kohtaa Jyväskylän ja Seinäjoen, Vimpeli kohtaa Kankaanpään ja Hyvinkään.

Valitettavasti Roope Korhonen ei tänäkään vuonna voita lyöjäkuninkuutta, vaikka sen hänelle soisi. Sotkamon ja Vimpelin kohtaaminen ei tule olemaan yksipuolista Sotkamon juhlaa vaan Mäkeläkin tulee siellä onnistumaan. Myös Vimpelin otteluohjelma on asteen helpompi, ja Pihkalassa Mäkelä  kruunaa kuninkuutensa.

Ai niin, eihän nämä henkilökohtaiset saavutukset kiinnostakaan pelaajia... Tähän loppuun kuitenkin tunnelmia kaikkien aikojen lyöjäkuninkaalta.

Viimeisten pudotuspelipaikkojen kohtalo

Meneepäs mielenkiintoiseksi runkosarjan sijat seitsemän ja kahdeksan. Alajärvi ja Jyväskylä ovat tästä kisasta jo tipahtaneet, mutta neljä K:ta, Kossu, Kitee, Kouvola ja Kankaanpää voivat päätyä millaiseen järjestykseen tahansa. Kankaanpään osalta nousu pudotuspeliviivan yläpuolelle tosin vaatisi pientä ihmettä, kun se lähtee pari pistettä muita jäljestä, ja se pelaa viimeisillä kierroksilla myös Joensuuta ja Pattijokea vastaan. Mutta muilta osin kaikki on vielä pahasti auki.

Kossulla on jäljellä vieraspelit Jyväskylässä ja Kouvolassa. Uskon, että Kossu ottaa voiton Kiristä, mutta Kouvolan reissulle saattaa jäädä piste tai pari. Kotipeleissä vastassa on Seinäjoki ja Pattijoki. Kumpikin on kovia vastuksia, mutta pelissä Jusseja vastaan saattaa käydä miten vain. Pisteitä jäänee laariin viidestä kahdeksaan.

Kitee kohtaa vieraissa Vimpelin ja Seinäjoen. Näistä kummastakaan tuskin tulee pistesaldoon lisäystä, vaikka Kitee yllättikin Joensuun. Kotona Kiteen kohtaa Hyvinkään, Kouvolan ja Jyväskylän. Tahko on nousukunnossa, mutta Kouvolalta ja Jyväskylältä pisteet on kyllä otettavissa. Edellisessä Kouvola-pelissä Kouvola oli kovassa nousukunnossa, mutta nyt voi peli kääntyä toisin päin. Pisteitä Kitee saalistanee neljästä seitsemään.

Kouvola kohtaa loppupeleissä vain päävastustajiaan eli kotona Koskenkorvan ja vieraissa Kiteen ja Kankaanpään. Kouvola on ottanut heinäkuun aikana vain yhden voiton, joten kurssin kääntymiseen on vähän vaikea uskoa. Pisteitä on saatavissa kahdesta viiteen, mutta nekin tulevat olemaan tiukassa.

Pudotuspeleihin pääsevät Kossu ja Kitee. Kankaanpään ja Kouvolan kohtaloksi jää ratkoa, kumman pelit päättyvät sijaan yhdeksän ja kumpi jatkaa kautta karsintapeleillä Kirin kanssa. Lisämielenkiintoa tuo myös pudotuspelivastustaja, joka selvinnee 1.8. Vimpelin ja Sotkamon kohtaamisessa. En kyllä jaksa uskoa, että Kossu kuitenkaan oikeasti pystyisi haastamaan Vimpeliä. Sen verran ailahtelevaa Kossun peli on ollut.

Jotta päästään vähitellen pudotuspelitunnelmaan, niin on hyvä kerrata psyykkauksen lyhyt oppimäärä.

Vedonlyöjän unelmakierrokset

Nyt on se hetki! Nimittäin, kun kärkiporukat ottavat varmoja voittoja ja pitkävedon rahavirta on oikeaan suuntaan. Vähän jännitystä tähän kuvioon toi Alajärven yllättävä pyristely Sotkamoa vastaan. Ainahan Sotkamolta löytyy reservistä mikkokorhosia, jotka lyövät ratkaisevat juoksut niinä hetkinä, kun tähdistöstä siihen ei ole.

Alajärvi järjesti siis viikon positiivisimman yllätyksen. Katsomo pullisteli, ja kotijoukkueen pelikin kulki paremmin kuin aikoihin. Tosin katsojia houkutteli ilmainen sisäänpääsy, mutta mitä siitä. Pääasia, että ihmiset löysivät pitkästä aikaa Kitrolle. Sotkamo käänsi pelin itselleen rutiinillaan, mutta Alajärven ennakkoluuloton peli antoi varmasti kotijoukkueelle uskoa. Olen kääntynyt vähän sille kannalle, että Alajärvi pitää paikkansa Superissa, mikäli vaan saa riittävän terveen kokoonpanon liikkeelle.

Naisten Superissa Lapua ja Pori menevät omia latujaan. Jyväskylä nousee lopussa kärkikahinoihin, sehän on selvää. Muutaman naisten Superin pelin nähneenä voisin suositella Superin joukkuemäärän pudottamista parilla joukkueella. On nimittäin melko suuret tasoerot joukkueiden välillä, ja myös joukkueiden sisällä.

Pesäpallon hienoin perinne, ikäluokkakohtaiset leirit, pyörivät täysillä. D- ja E-ikäisten leirit on jo takana. F-ikäiset ovat tällä viikolla Ulvilassa, ja C-ikäiset tapaavat ensi viikolla Turussa. Leireillä on aina tunnelmaa. Tulosten mukaan vanhat suurseurat pitävät kärkisijoja edelleen hallussa, mutta onneksi mukaan mahtuu esimerkiksi Halsuan poikia. Leirien merkitys pesäpallojunioreille on todella suuri, vähän liiankin suuri. Liian moni nimittäin lyö räpylän naulaan viimeisen leirin jälkeen, osa onneksi jää tuomariksi.

Muutama vuosi sitten yritettiin kitkeä kaikki tunnereaktiot pesäpallosta. Onneksi tässä ei onnistuttu vaan varsinkin runkosarjan jälkeen on nähty tunteikkaita hetkiä. Otetaan esimerkiksi vuoden 2010 Vimpeli - Sotkamo välierä. Onneksi on Matti ja Risto rivissä mukana!

Ja finaalipari on ...

Niinhän se näyttää tämäkin kesä etenevän taas Sotkamo-Vimpeli -finaaliin. Muista ei ole kummallekaan vastukseksi, vaikka Joensuuta kovaksi veikattiinkin. Joensuu jakakoon kuitenkin tänä vuonna pronssin kohtalon Seinäjoen ja Pattijoen kanssa. Jos nyt jo saa veikata ensi vuotta, niin Joensuu ja Seinäjoki saattavat panna oikeasti Sotkamolle ja Vimpelille kampoihin. Mutta tästä vähän myöhemmin lisää.

Pesiskesän ensimmäinen erottaminenkin saatiin aikaiseksi, kun tj. Kaijansinkko sai lähteä Tahkosta. Samalla tuli vapautus mailamiehen tehtävistä. Syistä kuuleman mukaan lisää kauden päätyttyä, mutta ainahan tällaisilla asioilla on mukava spekuloida. Pelillisellä puolella tuskin voi laittaa heikkoa menestystä mailamiehen piikkiin vaan enemmänkin liian suuriin odotuksiin suhteessa pelaajamateriaaliin. Myyntipuolella sen sijaan on ollut ilmeisen vaisua, kun monta kertaa aitioissa on istunut ainoastaan Kuusiniemen Karra parin kaverinsa kanssa. Niin onhan siellä joskus ollut Simokin.

Karrasta tuli mieleen, että ihmisluonnossa ei näköjään tapahdu suuria muutoksia iän myötä. Pari viikkoa sitten oli oikein valtakunnan lehdessä juttu Suomisarjassa tapahtuneesta kärhämästä. Karra oli kuumentunut entiseen malliin, mutta luotettavasta lähteestä saamani tiedon mukaan Karra oli ollut oikeassa, siis alkuperäisessä asiassa. En kuitenkaan ymmärrä, että pitää lähteä ottamaan kortteja tuollaisessa tilanteessa. Arvostan Karran henkilökohtaisia saavutuksia, mutta joskus olen miettinyt, että jos Karra olisi keskittynyt omaan joukkueeseen enemmän kuin tuomareille räksytykseen, olisiko kaapissa kultaisia mitaleja myös 80-luvun lopulta ja 90-luvulta.

Mutta vielä Joensuusta ja Seinäjoesta. Vimpelin ja Sotkamon nykykaartin elinkaari pelaajana alkaa väistämättömästi lähestyä loppuaan. Ne porskuttavat vielä pari kolme vuotta Haapakosken, Puputin, Kohosen, Komulaisen ja Korhosen voimin. Kummankin nuorisokaartin kärki on kuitenkin melko kapea, joten valta tulee vaihtumaan muutamassa vuodessa. Ja mitkä nousevat sitten tilalle? Tietysti Joensuu ja Seinäjoki. Joensuussa ydinryhmä kerää rahat ja Itä-Suomen parhaat pelaajat. JymyJussien kausi on osoittanut, että yhdistymisratkaisu oli oikea. Tai oliko siinä oikein enää vaihtoehtoja kummallakaan osapuolella. Urheilullinen puoli on hyvissä käsissä, ja katsomossakin välillä oikein tungosta.

Mutta mennään ensin tämä kausi loppuun. Monta mielenkiintoista suunnitelmaa on kuitenkin eri puolilla Suomea. Niistä lisää myöhemmin.